Annu Niemisen haastattelu

Millaista tulevaisuutta toivot?

Toivon, että tulevaisuudessa olisi aina kannattavampaa johtaa ja kasvattaa yritystä, joka tuottaa maailmalle enemmän arvoa kuin tuhoa. Näin ei vielä ole.

Moni osto- ja sijoituspäätös on yhä markkinasloganien varassa. Yhä useampi haluaa esimerkiksi taistella ilmastonmuutosta vastaan, mutta se ei ole helppoa, sillä laadukasta dataa päätösten tueksi ei ole. Tällä hetkellä emme hyödynnä järin hyvin ihmiskunnan luomaa tietoa yritysten vaikutuksista.

En halua enkä osaa kertoa, mikä on oikein ja mikä väärin, vaan haluan tarjota ihmisille parempaa dataa heidän omista valinnoistaan ja oletuksistaan.

Perustit viisi vuotta sitten yrityksen nimeltä Upright, joka tarjoaa sijoittamisen ammattilaisille tietoa yritysten vaikutuksista niitä ympäröivään maailmaan. Tulevaisuudessa kenties tavallinen kuluttajakin voi valita ostoksiaan tämän tiedon varassa. Kummalla tavalla yksityishenkilö voi vaikuttaa paremmin, sijoittamalla vai kuluttamalla?

Suurin vaikutusmahdollisuus liittyy itse asiassa monesti työhön, jota ihminen tekee. Sillä on valtava merkitys, edistääkö markkinoinnin ammattilainen tupakan vai aurinkopaneelien myyntiä. 

On selvää, että paljon voi tehdä myös kuluttajana, mutta minua harmittaa nykykeskustelu, joka korostaa kuluttamista siinä määrin, että osa kärsii ilmastoahdistuksesta syödessään näkkileipää.

Myös sijoittamalla yksilö voi vaikuttaa, mutta sitä saa tehdä aika merkittävässä mittakaavassa, jotta vaikutus olisi suurempi kuin jokapäiväisen työnteon.

Miten sijoittamalla voi parantaa maailmaa?

Sijoittamalla yritykseen, jonka netto- eli kokonaisvaikutus maailmaan on positiivinen. Lisäksi voi vaikuttaa sijoittamalla yritykseen, jolla on merkittävä vaikutus jonkin toimialan muuttamisessa nettopositiivisemmaksi.

Mitä tarkoitat yrityksen nettovaikutuksella?

Kaikki yritykset vaikuttavat positiivisesti ja negatiivisesti ihmisten terveyteen, ympäristöön, yhteiskuntaan ja tiedon luomiseen. Näiden vaikutusten summaa kutsutaan nettovaikutukseksi. 

Yrityksen nettovaikutusta voi parantaa merkittävästi esimerkiksi sen kehittämä rokote, joka pelastaa satoja miljoonia lapsia vuodessa ripulilta tai malarialta. Tärkeä tiedonlähde tässä tapauksessa on WHO:n eli Maailman terveysjärjestön arvio siitä, paljonko ihmiset menettävät hyviä vuosia tiettyjen sairauksien vuoksi. 

Eikö nettovaikutukseen lasketa tuotteen ohella tapa, jolla yritys toimii?

Lasketaan. Usein kuitenkin varsinaisen ydinliiketoiminnan suurimmat vaikutukset ovat kooltaan moninkertaisia toimintatapojen vaikutuksiin verrattuna. 

Esimerkiksi miljoonia ihmisiä pelastavan rokoteyrityksen vaikutus terveyteen on nettopositiivinen, vaikka siellä tapahtuisi yksi kuolemaan johtava työtapaturma vuodessa. Toisaalta miljoonia ihmisiä tappavan tupakkayrityksen negatiivinen nettovaikutus ei juurikaan parane, vaikka sen työturvallisuus olisi erinomaisella tasolla.

Yrityksen omaa mallikasta toimintaa on tapana kutsua vastuullisuudeksi. Onko vastuullisuuden seuraaminen nettovaikutuksen rinnalla turhaa?

Ei. Vastuullisuuteen kuuluu paljon keskeisiä asioita, joita yritysten on tärkeä kehittää. Tällaisia ovat esimerkiksi hiilidioksidipäästöt, jotka ovat myös mitattavissa, oli puhe sitten vastuullisuudesta tai nettovaikutuksesta.

Yritysten vastuullisuustyössä on kuitenkin paljon sellaista, mikä on yritysten kertomusten varassa. Moni tykkää kertoa vain asioita, jotka yritys hoitaa hyvin. Monesti kyse on myös yritysten välisestä kauneuskilpailusta, siis suhteellisesta kehityksestä toimialan sisällä. Olemme kuitenkin murroksessa, jossa tarvitaan radikaaleja muutoksia kokonaisilla toimialoilla.

Meidän pitää kyseenalaistaa se, miten kokonainen toimiala luo arvoa: millaisia tuotteita ja palveluita se tuottaa, ja miten ne vaikuttavat maailmaan. Silloin ei ole oleellista, kokoontuuko yrityksen työturvallisuuskomitea kahdeksan kertaa vuodessa. 

Miksi yritys tarjoaisi Uprightille vaikuttavuusdataansa, jos data voi paljastaa, että hyvis onkin pahis?

Yrityksen ei tarvitse tarjota Uprightille dataa, vaan Uprightin malli mallintaa yritysten vaikutuksia jatkuvasti julkisesti saatavilla olevan tieteellisen tiedon perusteella.

Uprightin mallin pohjana on valtava simulaatio globaalista yksityisestä sektorista arvoketjuineen. Esimerkiksi Applen kännykkä on tässä tuotegraafissa linkittynyt sen osien valmistuksessa tarvittaviin kaivosteollisuuden tuotteisiin asti. Vastaavasti myös vaikkapa sokerilla makeutettu limu yhdistyy WHO:n dataan sokerinkulutuksen aiheuttamista taudeista ja niiden inhimillisistä vahingoista.

Upright tarjosi vaikuttavuusdataa alun perin ammattisijoittajien avuksi. Nyt myös osa pohjoismaisista pörssiyrityksistä julkaisee dataa raporteissaan. Mitä tapahtui?

Sijoittajien kautta myös yritykset kiinnostuivat vaikuttavuusdatasta. Moni yritys julkaisee nyt ylpeästi ja avoimesti nettovaikutuksensa, jopa silloin kun lähtötilanne on negatiivinen. Tällöin on keskeistä selvittää, miten vaikutuksia konkreettisesti parannetaan.

Miten hyödyllistä olisi laskea tavallisen ihmisen nettovaikutus?

Se on ihan kiinnostava kysymys, ja suunnittelemmekin tällä hetkellä nettovaikutusdatan tuomista kuluttajasovelluksiin. Monia kiinnostaa omat vaikutuksensa yksilönä.

Päästöistä on jo tietoa. Silti ihmiset esimerkiksi lentävät.

Lentämistäkin voi arvioida nettovaikutuksen kautta ja suhteuttaa miinuksia plussiin. Matkailuhan tuo ihmisille merkitystä ja iloa elämään. Ymmärrys voi lisääntyä, kun kulttuurit kohtaavat ja ihmissuhteetkin ehkä kohenevat. Nämä ovat matkustamisen positiivisia vaikutuksia negatiivisesti vaikuttavien päästöjen rinnalla.

Jos siis päättää esimerkiksi lentää Thaimaahan, siitä kannattaa ottaa ilo ja hyöty irti, päästöt kun on joka tapauksessa nyt aiheutettu. Jos päättää sallia itselleen vaikka yhden lennon vuodessa, se kannattaa käyttää hyvin. Jos taas tuntuu oikealta olla kokonaan lentämättä, sekin on jollekin hyvä ja järkevä linjaus.

Puhuit siitä, että jokainen vaikuttaa työllään. Millaista reittiä päädyit vaikuttavaan työhösi?

Nuorena elämäni tärkein asia oli klassinen musiikki. Soitin oboeta ja säveltelin. Minua inspiroi myös Lääkärit ilman rajoja -tyyppinen toiminta. Mietin, mitä työkaluja voisin itse tarvita, jotta voisin ratkoa ihmiskunnan merkittävimpiä ongelmia sen sijaan, että menisin kehitysmaihin ahdistumaan ongelmista lisää. Ajattelin, että voisin vaikuttaa tehokkaammin, jos hankin taitoja, joita muilla samoista asioista huolestuneilla ei ole.

Menin opiskelemaan informaatioverkostoja, ja opintojen jälkeen hain ymmärrystä yritysten toiminnasta konsulttitoimistosta. Johdin myös parin vuoden ajan keskisuurten suomalaisyritysten vertaissparrausyhteisöä Kasvuryhmää ennen kuin perustin Uprightin.

Miten suhtaudut johtamiseen?

Johtaminen on minulle luontevaa, enkä stressaa suurestakaan vastuusta. Minusta on tervehdyttävää joutua yhä uudelleen perustelemaan ja arvioimaan, mitä teemme ja miksi.

Olen kuitenkin myös hieman huolissani siitä, mihin johtajuus on menossa. Haluavatko parhaiten johtajiksi soveltuvat ihmiset enää ryhtyä johtajiksi? Lyhytjänteinen väittely ja kommentointi Twitterissä on luontevaa vain pienelle osalle parhaasta johtajapotentiaalista. Olen siinä mielessä vanhanaikainen, että uskon työrauhaan.